On jäätelö hyvää kun yksin syö

Mun uusi osoite on Tarkk´ampujankatu 10 a 24. Se on korttelin päässä Tähtitorninmäestä ja merestä. Keltainen 20-luvun kivitalo, ikkuna etelään ja parin katon ylitse. Tervetuloa kylään sit joskus syksyllä. Sinne ei kyl mahdu kun 2-3 ihmistä kerrallaan. Oon ihan rasittunut kaikesta muutoksesta. Haluun vielä nähdä ihmisiä ennen kuin meen. Nyt meen nukkumaan, mut ehkä sit!

Kaupassa on kuuma, sillä ulkona paistaa aurinko. Henkisesti siis. Kuuma siis. Tahtoisin maata rannalla niin kuin viime sunnuntaina suurten eväiden ja ystäväjoukon ympäröimänä. Rosa ja Antti kävivät kylässä, oli hiljaisen ahdistunutta ja nauravaista. Tänään sitä sun tätä ja ainakin vapaapäivä. Äiti laitto salaattia euroopanmestareille, jotka menee pian kellariin bodaamaan.

Lai lai. Voitettiin Euroopan naisteatterifestareiden kilpailusarjan eka palkinto 2000ee nääs.

Budapest on eri hyva. Tykkaan kun on tarpeeksi isoa ja paljon ja kukkuloita ja kauniita ihmisia. Tykkaan kuunnella unkaria ja juoda viinia korkeassa puistossa, josta nakee paljon muttei kaikkea. Tykkaan tasta enemman kuin Krakovasta. Ilma on lammin ja kevat lemuaa ihanasti. Meilla on myos hupaisa hostelli, jonka verkkainen respa muistuttaa Juha Brusilaa. Ja liian makea aamupala.

Pian mennaan Ullan kanssa historialliseen kylpylaan, jossa on 13 allasta ja sahkohoitoja. Olen aika paljon miettinyt Suomea taalla ja vahan kaivannutkin sinne, mutta ehka tekee vaan hyvaa olla kuukausi veke, ainakin tuntuu sitten eri kivalta palata kesaksi. Ensi kesana aion olla tosi cool tytto. Mulla on uudet aurinkolasitkin!

Taa hotelli on taynna pohjoismaalaisia. Kylla ruotsista nyt olis hyotya!!:>

Mita nukkumista! Oon liian vanha matkustamaan istumapaikoilla yojunassa. Tavattiin pari mukavaa ruotsalaistyttoa ja nyt Orange-hostel, vasyneen reissaajan luksuskoti. Taalla on oranssia ja siistia, hullu nainen ja taydellinen epatietoisuus. Kertokaa kun saamme hallituksen, sodan tai Idols-voittajan!

Paivaunet jatkui neljaan ja sitten shoppailtiin helmia. Krakova on vakavamielisen ystavallinen.

Moi.

Ma olen Prahassa. Taalla olen ollut kolme iloista ja huoletonta paivaa. Tulin Frankfurtista yojunalla ja yhytin taalta Ullan, Eveliinan ja Marjan. Ensimmaisen yon nukuimme Katin luona puoliksi lattialla. Onni, Mika, Raita ja Ronjakin on taalla, joten hieman puuttui tilaa. Ovessa luki Pelastusarmeijan slummi, NAISTEN YOMAJA. Aamulla pesimme kaikki Katin kymmenen ikkunaa kymmenen vuotta vanhasta liasta. Siirryimme Clown and Bard - hostelliin ja taalla onkin ollut ihan hyva nukkua, ruhtinaallinen aamupala ja kuntokin on pysynyt hyvana, silla dormimme sijaitsee kahdeksannessa kerroksessa.

Eilen kavimme tutustumassa Katariinan animaatiostudioon. Se oli kiinnostavaa. Eilen tapasin baarissa tsekkilaisen Helenin ja italialaisen Arturon. Oli hauska huomata, miten ihmisiin tutustuu kun on yksin liikenteessa. Vaikka on suomalaistenkin kanssa tosi mukavaa istua iltaa. Toissapaivana joimme mojitoita Hany Banyssa, ja tsekkilainen seurue soitti nurkassa kitaraa koko illan.

Tanaan kohti Krakovaa ja Orange hostellia. Suomen asiat vahan viela kalvaa, mutta luulen, etta loppujen lopuksi ja kaiken aluksi tama matka oli juuri sita mita tarvitsin. Naa soittaa hostellin respassa Franz Ferdinandia.

Eilen illalla löysin laavakiven patterin välistä. Se oli siellä luonnollisessa ympäristössään. Mehupurkkeja on kertynyt jo 14 appelsiinimagoa + yksi petturipurkki. Kävin äidin kanssa pitkällä iltakävelyllä rannassa. Opetin äidille miten ollaan korrekti.
A) jos ihminen on ihastunut, ihastuksen kohdetta (varsinkaan ulkonäköä) ei saa arvostella.
B) itsenäisten tytärten ei tarvitse kuunnella äitien erohuolia.
C) toisen asunnossa ei varisteta tuhkaa sokerikuppiin, vaikka se olisi tyhjä.

Flamencosalilla meillä oli nauhoitukset ja mankka soitti vain hidastettua. Enkä ole ehkä aikoihin nauranut niin vedet silmissä, vaikka tärkein puuttui. Tänään aurinko liimautui naamalleni, kun poljin Pispalasta kaupunkiin.

Mun asunnossa on banaanikärpänen!

Keskiviikon jälkeen oli torstai. Perjantaina pukeuduin hameeseen ja laitoin appelsiinit korviin. Nukuttuani kahden tunnin päiväunet kikattelin ja tarjosin naapurille omenoita. Juoruilimme puoli tuntia muista naapureista.
Telakalla ystäväni tanssivat ja lauloivat kokeilevasti. Ilta oli mitä raikkain. Oli kouhuviiniä ja hykerryttävää tunnelmaa. Seura oli juuri oikea ja musta pidettiin. Ruotsalainen Micke oli kovin seuramies, Anu näytti rakastuneemmalta kuin kukaan, ja Sallakin löysi heilan. Myöhemmin alakerta soitti jazzia ja kävelin Katjan kanssa nukkumaan.

Lauantaina Saunan jälkeen söimme vihanneskeittoa ja istuimme tyttöjen kanssa Pyykkipuistossa. Kävin äidin kanssa eväsretkellä rannassa, kuivattuja luumuja ja aurinkotuuli. Illalla oli Amben syntymäpäivä, pientä apatiaa, kakkalista ja vieraita ihmisiä. Myöhemmin Tahmelassa oli lämpöistä, kissoja ja unettava tunnelma. Leikkasin Katjalle glamour-polkkatukan, vahingossa mutta ihan hyvä siitä tuli. Aamulla löysin tikkaat ja menimme omenavarkaisiin.

Tänään Apa tuli miehen ikään. Hänen tukkansa lähti kollektiivisesti.

Olen taas ihan myyty, toistan itseäni pahasti. Tahmelan rannassa ihmiset raahaavat koiriaan ja aurinko on saman värinen kuin yksi laukku.

...tai itken itseni uneen!!!!!!!!:>
Varastin tämän.

1. Nimeä yksi minulle tärkeä ihminen maailmasta.
2. Kuinka pitkä olen?
3. Nimeä pieniä lempiasioitani.
4. Kuinka monta sisarusta minulla on?
5. Mitä ajattelisit kodistani, jos et tietäisi että asun siellä?
6. Nimeä viisi yhtyettä, joista pidän.
7. Lempielokuvani?
8. Minkäväriset huoneeni seinät ovat?
9. Mitä huoneeni seinillä on?
10. Suurin unelmani?
11. Millaisia vaatteita käytän?
12. Millaiset hiukset minulla on?
13. Kuinka kauan olemme tunteneet hyvin/huonosti?
14. Mitä teen mielelläni vapaa-ajallani?
15. Olenko rakastunut?
16. Hankkisitko kanssani lapsen?
17. Millaiset miehet tai naiset ovat "minun makuani"?
18. Syntymäpäiväni? (päivä-kuukausi-vuosi)
19. Minkävärinen matto minulla on?
20. Kuvaile minua yhdellä lauseella, jossa on 7 sanaa.
21. Lempieläimeni?
22. Pystyisitkö kertomaan minulle asian, jota et ennen ole kertonut kenellekään?
23. Missä kaupunginosassa minä asun?
24. Jos voisit antaa minulle mitä tahansa, mitä se olisi?
25. Lähtisitkö kanssani festivaaleille ensi kesänä?
26. Haaveammattini?
27. Olemmeko ystäviä?
28. Millainen sänky minulla on?
29. Saanko halata sinua, kun seuraavan kerran näämme?

Eilen oli Kaari Martinin teos tampereen teatterissa. Ihan ei jäänyt luukku auki, mut voi taivas millaista kehollista ilmaisua ja kaikkia pieniä jänniä! Sen jälkeen vaihdoin sanoja ainakin kahdenkymmenen tutun kanssa. Illalla aurinko paistoi ja olin häikäistynyt. Ainon ja Lindan kanssa päädyimme Telakalle jakamaan kriisiapuja.

Nyt loppui Mersun kurssi ja kävin ostamassa yhdeltä hottikselta lipun Falon konserttiin. Sain jännittävää sahköpostia ja olen hämilläni tästä. Pian menen naapuriin tilittämään. Päätä särkee mutta olen optimisti. Vaikka luostarissakin on enemmän seksiä kuin mun elämässä.

Tänään tanssimme buleriasta. Mun on kamalan vaikea päästä fiilkseen, kun koko ajan näkee itsensä peilistä. Tanssin jälkeen menin Tahmelan rantaan, jossa törmäsin Katjaan ja Sariin. Harjoittelinne käsillä seisomista vedessä. Ne on kanssa sellainen siilipariskunta (en tarkoita et niillä ei olis hiuksia vaan että ne on yhtä söpöjä yhdessä kuin siilit). Anne ja Peksakin on sellainen pariskunta. Ja Jysky ja äiti. Niistä näkee, että niiden on tarkoitus olla yhdessä. Sellaisia pariskuntia katsoessa tulee ihana ja haikea olo.

Tänään on paljon flamencoa Telakalla. Toivon että siitä tulee ihan hyvää. Tahtoisin kauheasti kertoa Anulle erään salaisuuden. Nyt menen vähän juomaan appelsiinimehua.

Tänään olen ollut selkeämpi, mutta se johtuu vain siitä että siivosin. Enkä ole nähnyt ketään, joka olisi sumentanut järkeni. Mercedes oli hyvin pieni ja viehättävä ja taitava. Tanssin innosta, eikä energia loppunut tunnin jälkeenkään. Sain vihdoin imuroitua rappukäytävän!

Mielenosoituksessa satoi kaatamalla. Palestiinalaishuiveihinsa kääriytyneet ihmiset pakkautuivat sateenvarjoihin. Sen jälkeen tapasin Emman, Marjan, Artturin ja lohkoperunat. Sieltä menin Sevillanas-tanssiaisiin, joissa en tavannut muita kuin Sennin ja Aasan. Oli ihan mukavaa, ja vaimean joraamisen jälkeen menimme Aasan kanssa Killan rantaan uinnille. Vesi oli vaaleanpunaista.

Nyt päätä särkee ja kaipaan kiinalaista ruokaa. Ja kaipaan vieressä nukkumista! Mutta en kenen tahansa vieressä. Juu. En olekaan ennen kirjoittanut tästä aiheesta. Enkä taida tälläkään kertaa.

Nonni on ollut aikas hyvä viikko. Keksiviikkona oli pitkästä aikaa ihanaa Sauna-treeneissä, aurinko paistoi ja kaikki hymyili. Peksan ja Annen talossa tuoksui kotoisuus, hengitystila ja äänekäs nauru. Illalla joku varasti Nikon pyörän. Kävelimme Sallan ja serkun kanssa öisen kaupungin halki Telakalle pelaamaan Trivial pursuitia. Paluumatkalla puhuimme tisseistä ja sukupolvista. Pyynikin metsässä sammaleiset portaat ja äänet. Hauskoja tyttöjä ja lintuja. Loppuyön kävelin Pispalassa ja etsin pyörää. Aamusta en muista mitään. Mummi ja ukki riitelivät koko automatkan.

Taalintehdas ja massor av turister. Baltic Jazz soi kivasti taustalla, kun me uidaan ja syödään terassilla lounasta. Eilen olin kuuntelemassa isin, Epun, Taavin ja Kain kirjailijakeskustelua. Näin myös Anna-Maijan, Marjatan ja Claran. En muistanutkaan, että täällä on niin hauskoja ihmisiä! Kokkasin nuudeleita ja puhuin ruotsia, kun lauma pikkutyttöjä asettui Ainon huoneeseen asumaan. Ukki ja mummi on ainoat, jotka stressaa täällä. Ku on niin helevatin kuuma sanoo he. Ei vanhukset kestä kuumuutta sanoo he vielä.

Tänään käyn vielä uimassa ja tapaan Sofian. Huomenna lähden kimppakyydillä Suvi-Untti-Katja Tampereelta Nurmekseen. Pikkuisen jännittää, mut onneksi joku on päättänyt mennä polisiikouluun niin mulla ei ole mitään pelättävää.

Väsyttää aika lailla. Torstaina päätimme Anastasian kanssa paeta Tamperetta. Haimme avaimet lentoasemalta ja asetuimme Kertun asuntoon Sturenkadulle. Neljä päivää Helsingissä teki hyvää, oon nyt ainakin puoliksi raikastunut. Istuksin ja tanssin aikan paljon, ihanaa kun jokainen ihminen on uusi! Kukaan asujain ei ollut kaupungissa, mut jossain vaiheessa törmäsin Lindaan ja Elinaan. Lauantai-iltainen Superdames oli "suomalaisten drag-esitysten syvin ja suurimittaisin näyttämöteos" ja niin mieletön ja ammattitaitoinen ja oikeaa taidetta, et meinasin tulla onnelliseksi! Voi jos olisin mies niin pukeutuisin naiseksi ja laulaisin.

Meri oli hyväntuoksuinen ja suuri. Kaipaisin vähän laivamatkailua. PäiväuniFestissä soitti Joose Keskitalo ja iltaklubilla puhuin maailman sievimmän italialaisen tytön kanssa. Nyt kyllä särkee pää ja huomenna pitäisi valmistaa loput nenät, jotta saisin ne Annelle keskiviikoksi. Tänään näin rannassa Thelman&Nikon ja kävimme uimassa eli oomme rohkeita! Sitten iltakävelin mun hauskan naapurintytön eli Pinjan kanssa. Siuro oli kaunis niin kuin aina.

Eräänä päivänä Marjatta kävi kylässä. Aika hassua nähdä sitä viiden vuoden tauon jälkeen. Marjatta nauroi paljon ja keitti kahvia vessaparissa. Ihan samanlainen se oli kuin ennenkin. Paitsi ei ehkä ihan yhtä sekaisin. Mua kiinnostaisi tietää rupeanko samanlaiseksi kuin se oli 25-vuotiaana. Onneksi luulen olevani vähän liian pelokas.

Eka päivä kesäsä ku onnistuin oleen jotakuinkin ajattelemata.

Torilla paistoi aurinko. Tajuntani on laajennut ja ymmärrän vihdoin Veijoa. Meillä on jopa hauskaa, silloin kun Pirjo ei ole paikalla.

Järjestin viimeisetkin asiani Pispankadulle. Äiti järjesti kohtauksen. Tuli hieman haikea olo. Ekaa kertaa ajoin Pispalasta omalla pyörällä. Ihana ilmavirta! Samaa ei voi sanoa paluumatkasta. Onneksi Pyynikin näkötornilla on riistojäätelökioski. Hankin myös ketjulukon, jossa on kissan kuva. Nyt oonkin oikea misu.

Saunassa laulettiin ja olin hyvännäköinen. Onneksi olin, sillä en ole kovin laulutaitoinen. Nyt on vähän alakulo, mutta menen ostamaan mehua. Masennun vaan, kun ajatus lipsahtaa. Onneksi on niin kovin kiire. Se tarkoittaa päättömää juoksemista. Päätön kana ei mieti.

Huomasin, et mul on muskelit! Kun on ne niin ei tarvi mitään muuta.

Eloni on kylmiä aamuja, hurttia torihuumoria ja väsyneitä iltapäiviä. Tänään etninen mies lauloi mulle englanniksi ja pyyhki tilliä varpaistani. Eilen mahakas makkaramies pyysi mukaansa mökille. Kaadoin persiljat Veijon päälle ja se sanoi, että jokainen niiden työntekijä on aina jossain vaiheessa kastellut sen. Onneksi työ on pääosin aurinkoista. Rosa pölähti kylään ja ollaan oltu ihan rauhassa. Sen vaan sanon, että olen tällä hetkellä helvetin huonoa seuraa. Onneksi Rosa ei kauheasti häiriintynyt. Ennustimme kalakorteista ja söimme keittoa Telakalla, kävimme kirpputorilla ja istuimme pömpelillä, kun mun traumat ajoi polkupyörällä ohi. Jäätelö on kesä, mut tää kesä ei oo jäätelö.

Saunassa on ollut lämmintä. Kaikki on vähän väsyjä ja jokainen itkee vuorollaan. Pelkään, että pian on mun vuoro. Tähän asti oon itkenyt aina vaan Saunan jälkeen. Haluaisin mennä tanssileirille Nurmekseen. Haluaisin Tukholmaan ja Tallinnaan ja Sodankylään, mut oon ahne ja töissä. Helliskös joku mua vähän.

Moi mää ja ne muut!

Viime ajat on poikineet yhtä sun toista. Silti kaikki tuntuu pysähtyneemmältä kuin koko keväänä. Kesä ei ole ollenkaan sellainen kuin odotin. Toisaalta, eihän se koskaan ole sellainen kun pitäisi, kesäkuun alussa siis. Nyt on Annikin runofestivaalit ja takana päin tällaisia juttuja: epäyhteisöllisyyttä, ohikulkijoiden parisuhdeanalyysejä Pispalan kirjaston portailla, rankkaa raatamista Tammelantorilla, tuhansittain vanhojen ihmisten kukkaroita, vapisevia käsiä, homehtuneita viinirypäleitä, pikkurahaa ja päässälaskemista, vanhoja pyöriä, krilliherkkuja, kiinalaista ruokaa, pesemättömiä astioita, prokkista, muiden koiria, pillereitä jotka unohdan joka kerta, hämmentävän onnistunutta tutustumista, ihania afrikkalaisia miehiä ja suomalaisia naisia, rumia sanoja kielillä, vihdoin saapunutta hellettä, orastavaa kemianopiskelua, muiden matkoja ulkomaille ja minun sisämaille, vanhaa musiikkia, epävarmuutta, lyhyttukkaisuutta ja järkeviä elintarvikeostoksia.

Eilen lähetin itselleni kolme tekstiviestiä tuntemattomasta numerosta. Ajattelin, että ehkä ymmärrän asiat paremmin sillä tavalla. Hulluinta oli, että sen jälkeen kaikki sujui kuin tanssi, eikä niin ole käynyt sen jälkeen, kuin tammikuussa väitin että elämäni sujuu aina kuin tanssi. Enkä nyt tarkoita, että tanssi mitenkään aukottomasti sujuisi. Vähän paremmin vaan kuin elämä.

Täällä on romanttinen ja vanhanaikainen tunnelma. Töissä kaikki oli painajaista. Meinasin kuolla niihin kenkiin, ja kun otin ne pois, Veijo sanoi ettei vakuutus korvaa murskaantuneita varpaitani. Myöhemmin yritin lajitella roskia, ja se sanoi että toi nyt menee leikin puolelle. Sanoin "tää on ekologista" ja se jatkoi että "vittu saatana!" Numerot ei myöskään pysyneet päässä, mut ei se mitään. Kunhan sanoo jonkun hinnan, joka kuulostaa oikealta. Paljon käy ulkomaalaisia. Annan niille alennusta, kun Veijo ei tykkää muusta kun niiden rahoista. Sitten on niitä hyviäkin puolia: mulla on 260 e, koska olen herännyt viisi kertaa ajoissa (mikä onkin aikamoista tuskaa).

Määh eilen myin kuusi tuntia vihanneksia ja sain paikan! Pääsen seurustelemaan kaalien kanssa. Yllättävän läheiseksi siinä tulee suhteessa niihin kaikkiin persikoihin ja munakoisoihin. Tuli vähän sellainen Amelié-mies olo. Satoi kyllä aika pahasti. Menin kesä-Hesaan, jossa ihmisillä oli vähän vaatteita. Innostuin siitä, ettei kukaan tuntenut mua. LUKUfiilis-kokous oli kuiva, mutta onneksi Satukin söi koko ajan (se oli kyllä raskaana) ja nauroi väärissä kohdissa. Ja me puolustettiin naisten oikeuksia. Muut vaan hymyili kohteliiasti ja puhui Kivestä, Haanpäästä, Linnasta, Paasilinnasta, Ahosta ja Sillanpäästä. Näin vielä Rosaa ja Veraa Kiasman nurtsilla.

Äsken mulla oli hammanlääkäri. Hullua, mutta tunsin oloni hurjan kotoisaksi. Eikä ollut reikiä. Nyt oikeaan lääkäriin. Sitten sunnuntaina ja helluntai.. Oho ja ihastuin vähän galleriassa! Mutta vaan vähän.

Pariin päivään on mahtunut kaikenlaista. Kivoja juttuja: Pispalan karnevaalit, perunaostos, Sauna, mustikkapiirakka, Apa, naapurit, kasvimaat, tuoksut, Marun hymy, tanssikerho, mun lakanat, valoisuus ja tanssi-improvisaatio. Tyhmiä juttuja: pissahätä, keski-ikäiset miehet (paitsi Pexa), epätietoisuus, YO-talo, viiden viikon kuukautiset, kemia, ikä, känninen äiti, olemattomuus, tosi transsiset ekoihmiset, heilattomuus, flunssa ja yx naine.

Karnevaaleilla ei ollut samanlaista lämpöä kuin viime vuonna. Onneksi ihmiset oli kivoja. Parasta oli, kun Kujakollin sata humalaista silliä suolassa puhkesivat laulamaan Tahdon rakastella sinua. Siellä ainakin oli kuuma tunnelma. Ainon kanssa kävimme ruokkimassa kissan. Sillä kissalla oli tosi roikkuva maha. Kerroin vahingossa yhden salaisuuden kaikille. Onneksi se oli mun oma salaisuus.

Tänään menen ostamaan itselleni lainausoikeuden. Jos jollain on ylimääräisiä videolaitteita, ottaisin tosi mielläni vastaan! Tänään en ajattele muuta kuin tiskejä ja villakoiria. Sitten kirjoitan yhden kylmän, mutta asiallisen kirjeen eräälle, josta en tiennyt. Teen ehkä makaronilaatikkoa. Ja illalla kaipaan ja käperryn pikkuisen.

En ihan muista, koska viimeksi kerroin jotain. Haluaisin kertoa paljon asioita Pietarista, sen avarasta pastellikeväästä, yltäkylläisestä kaikkivoipaisuudesta, piirakoista ja kirjakaupoista. Ei mulla ole siitä kaupungista selkeää kuvaa, se on ihme paikka. Oli siellä paljon kamalaa. Oli siellä hienoakin. Öiset kanavat ja saksofonistit. Suurkaupungin kylmyys ja sitten toisaalta aito vieraanvaraisuus. Miljoonat ihmiset ja miljoonat plinit. Platforma-klubilla soitti Tolstoi-niminen bändi. Perjantaina söimme Idiotissa ja kiertelimme kaupunkia. Karhunpoikaset puistossa ja Buddha-baari. Lauantaina Marinski-teatterin Joutsenlampi, huutavat saksalaiset ja kyynelehtivä Jukka. Ajoimme pimeillä takseilla ja pidätimme hengitystä, kun kuljettaja eksyi. Ryhmämatkat ei ole kivoja. Nytkin oli vähän kestämistä, kun en saanut mieltä pois Suomen asioista. Hellmuskan huumori pelasti paljon. Se mies on ehkä maailman ihastuttavin!

Sunnuntai-iltana tapahtui hämmentävin asia koskaan. Sunnuntai-illan jälkeen en ihmettele enää mitään. Ihan oikeasti. En mitään. Mikä tässä keväässä on vikana, kun mun oletetaan kasvavan niin nopeasti? Miksei asiat ole sitä miltä ne näyttää? Taidan olla joku maailman hyväuskoisin tyttö. Eilen kävin Ilonan kanssa teellä Valossa. Se oli sellainen hyvä juttu. Illalla kirjoitin kuusi sivua Merellistä käymälää. Pinjan kanssa synnytimme lisää matkailuideoita.

Hei haluan kirjoittaa näytelmän nimeltä "Sielukkaan pillun metsästys". En ihan vielä tiedä, mistä se kertoo. Onneksi sil ei ole väliä, koska Hannele Junttila kirjoitti mun aineeseen että "Sinulla on terävä kynä!" Eh. On vähän leuhka olo:)